Rekord pääsi seisontaan vuonna 1988. Välittömästi auton kimppuun ei kuitenkaan lähdetty, koska omistajalle iski päälle väliaikainen väsyminen koko autoharrastukseen. Arton mielessä oli jossain vaiheessa jopa käynyt että myisi pois rakkaan harrastekulkineensa, onneksi kuitenkaan hinnoittelu ei ollut ostajaehdokkaiden mieleen eikä siitä voinut aivan ilmaiseksikaan luopua. Näin Rekord pysyi Arton hellässä huomassa.

Vihdoin kesällä 1992 korjauskärpänen heräsi horroksestaan ja Arto innostui toden teolla remonttipuuhiin. Moottorin ollessa hyvässä kunnossa edellisen remontin jäljiltä, siihen ei tarvinnut kajota ollenkaan. Vastaavasti kaikki muu autossa saikin huomiota osakseen. Peltitöiden helpottamiseksi coupe Rekord purettiin osiin ja puretun korin pohja hiekkapuhallettiin. Ilman vahinkoja ei tässäkään operaatiossa selvitty. Hurmioitunut hiekkapuhaltaja puhalsi ruiskullaan konepellin ruostunutta sisäosaa ja tämän seurauksena konepelti venyi oikaisemattomaan kuntoon. Onneksi kyse ei ollut kuitenkaan katastrofista, koska useimpia peltiosia oli vielä helposti saatavilla. Kori kunnostettiinkin viimeistä täplää myöden hitsaamalla tai hankkimalla korvaava osa Saksasta.

(Lähde Wikipedia)

Rekordin d-mallia valmistettiin vuosina 1972-1977 1 128 196 kappaletta, sen on piirtänyt suunnittelija Chuck Jordan. D Rekordia on ollut saatavilla 2- ja 4-ovisena sedanina, 3- ja 5-ovisena farmarina, 2-ovisena coupena sekä 3-ovisena pakettiautona. Bensiinimoottoreina tarjolla on ollut 1700, 1900 ja 2000 Cih (Cam in head) moottorit sekä dieselinä 2000 cih ja 2100 Ohv (Over head valves). Vaihteistoina on ollut tarjolla 4-vaihteinen manuaali sekä 3-vaihteinen automaatti. Mallivuodelle 1978 d-mallin Rekordin korvasi Rekordin e-malli, joka jäi viimeiseksi Rekordin nimeä kantavaksi Opeliksi.